Tilamme

Hanhifarmin yrittäjät Virpi ja Antti Rantalainen

Hauhalan Hanhifarmi henkilöityy agrologipariskuntaan, joka on rakentanut pienestä savolaisesta maatilasta Suomen hanhituotannon keskuksen. Idea hanhituotantoon oli jäänyt kytemään Itävallan matkalla vuonna 1994, jolloin oli päästy tutustumaan hanhitilaan, joka toimi Linzin lähellä. Virpi irtisanoutui työpaikastaan 4H-järjestössä syksyllä 1996, ja hakeutui kolmen kuukauden yrittäjäkurssille, jonka aikana Hanhifarmi-ideaa työstettiin. Virpi ja Antti perustivat Hauhalan Hanhifarmin vuonna 1997. Sitä edelsi laajat selvittelyt ja laskelmien tekeminen, joiden pohjana oli helsinkiläisille ravintoloille suunnattu kyselytutkimus kiinnostuksesta hanhenlihaa kohtaan.

Hauhalan hanhifarmi - Virpi ja Antti Rantalainen

Samalla selvisi, missä muodossa mahdolliset asiakkaat toivoisivat hanhenlihaa saavansa. Selvisi että hanhi on jalostettava pidemmälle. Uuden tuotantosuunnan luomisessa on ollut runsaasti selvittämistä, ja tietoa on täytynyt hakea toisinaan ulkomaita myöten. Sitkeydellään Virpi ja Antti Rantalainen ovat luoneet kokonaisuuden, joka kattaa tuotantosuunnan kaikki vaiheet alkaen hanhiemoista ja poikastuotannosta, haudontaan, kasvatukseen, rehujen valmistukseen omassa rehusekoittamossa, teurastukseen, lihanjalostukseen sekä myyntiin ja markkinointiin saakka.

Hauhalan hanhifarmi - maatiLa

Virpin ja Antin rohkeat investoinnit uuteen tuotantoalaan on palkittu valtakunnallisesti arvostetuilla palkinnoilla: Suomen Nuorkauppakamarit ry:n Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä vuonna 2004, Viisi tähteä –lehden prosessisarjan kunniamaininta 2004 & Paras Liikeidea 2007 sekä Mikkelin kaupungin yrityspalkinto 2010 sekä valinta Suomen edustajaksi Pohjoismaisessa ruoka-alan kilpailussa Emblassa vuonna 2019. Tuotteiden visuaalinen ilme on myös saanut palkintoja.

Rantalan tilasta Hauhalan Hanhifarmiksi

Nykyisen Hauhalan Hanhifarmin isännän Antti Rantalaisen isoisän isoisä, Antti Rantalainen hänkin, osti Rantalan tilan vuonna 1875, jossa toimii nykyään Hauhalan Hanhifarmi. Tuo aiempi Antti Rantalainen toimi isännyyden ohella myös laivurina, rahtaamalla tuotteita lotjalla Saimaan kanavaa myöten Pietariin. Vielä hänen poikansa Mikkokin toimi laivurina, mutta hänen poikansa August ja sitten Antin isä Martti olivat maanviljelijöitä. Vuonna 1996 Antin vanhemmat olivat tehneet päätöksen luopua lypsykarjasta, joten tilat olivat tyhjenemässä. Entinen navetta muutettiin poikaskasvatustiloiksi. Maatilalla on omaa peltoa 11 hehtaaria ja lisäksi vuokrattua noin 30 hehtaaria. 

Hauhalan hanhifarmi - Lato

Lähimmät pellot varataan hanhien laidunalueeksi ja muilla pelloilla viljellään vehnää ja kauraa hanhien rehuksi. Peltomäärä ei aivan riitä, joten lisäksi ostetaan viljaa lähiseudun muilta viljelijöiltä. Tilalle on rakennettu oma tilateurastamo lihanjalostustiloineen, sekä hanhien kasvatukseen tarvittavia halleja ja lisäksi hakelämpökeskus.

Eettistä hanhentuotantoa

Hauhalan Hanhifarmilla hanhenkasvatus tapahtuu ulkona laiduntarhoissa ja niin, että hanhilla on vapaasti saatavana kaura-ja vehnäpohjaista lisärehua. Hauhalan Hanhifarmin vuosituotantomäärä on vaihdellut 4500 – 6500 kpl välillä, ollen keskimäärin runsaat 5000 kpl. Eläinmäärään vaikuttavat kysynnän vaihtelut. Toiminnan alkuvuosina hanhenpoikaset ostettiin toiselta tilalta, sekä hanhet kuljetettiin muualle teurastettavaksi. Lihanleikkuuta ja –jalostusta varten oli erilliset tilat vuokrattuna Anttolasta. Oma teurastamorakennus Hanhifarmille rakennettiin vuonna 1999, ja myöhemmin sitä laajennettu useaan kertaan. Nyt siellä on erilliset tilat teurastukseen, lihan leikkuuseen, jatkojalostukseen, kylmäsäilytykseen ja pakastukseen sekä lähettämö. Laajennusten yhteydessä on myös lisätty tuotannon koneistusta. 

Oman teurastamon ansiosta tuotteiden laadunhallinta on omissa käsissä, ja myös teurastuspäivien järjestäminen asiakkaille sopivaan aikaan on mahdollista. Tilalla on myös havaittu kuinka paljon lihan laatua parantaa se ettei teurastettavia lintuja tarvitse pakata laatikoihin ja kuljettaa, vaan ne kävelevät omin jaloin teurastamolle saakka. Teurastamon yhteydessä oleva odotustila muistuttaa niiden kasvatustiloja, ja kun vielä tutut ihmiset ovat saattelemassa, stressaantumista ei tapahdu ja sillä on vaikutusta lihan laatuun. Oma teurastamo mahdollistaa myös erikoistuotteiden valmistuksen. Monet teurastamot ovat nykyään luopuneet esimerkiksi sisäelinten pakkaamisesta, ja veren talteenottamisesta. Hauhalan Hanhifarmilla puhdistetaan kaikki kivipiirat ja sydämet, sekä tietysti hanhenmaksat.

Hauhalan hanhifarmi - Antti Rantalainen teurastamolla
Hauhalan hanhifarmi - Sisäelimet

Hauhalan Hanhifarmilla pääosa ruhoista leikataan paloiksi, mutta myös kokonaisia hanhia valitaan ja pakataan. Niillä on kysyntää erityisesti Martinpäivän ja Joulun aikaan. Teurastuskausi ajoittuu syksyyn, jolloin lihaa toimitetaan tuoreena. Pakastettua lihaa toimitetaan vuoden ympäri. Hanhipateita ja –säilykkeitä valmistetaan myös vuoden ympäri, tilausten mukaan. Hanhenrasva otetaan talteen ja puhdistetaan. Sitä pakataan sekä kuluttajien suosimaan pikkupurkkiin että ammattikeittiöiden käyttämään isompaan pakkaukseen. Tuotevalikoima ja valmistusreseptiikka ovat muokkautuneet vuosien varrella keittiömestareiden toiveiden ja vinkkien mukaan.

Hauhalan hanhifarmi - Sisäelimet

Tärkeä sivutuote; untuvat ja höyhenet

Hauhalan Hanhifarmin teurastamolla otetaan talteen kaikki höyhenet ja untuvat. Ne toimitetaan kuivattuina Riihimäelle Joutsen Finland Oy:n tehtaalle, jossa niistä valmistetaan tyynyjä ja peittoja. Suomalainen höyhenmateriaali on heidän arvionsa mukaan korkealaatuista. Tuotevalikoimassa on Saimaa-tyyny, jonka täytteenä olevat höyhenet ja untuvat ovat kokonaan peräisin Hauhalan Hanhifarmilta.

Kirjoitamme ahkerasti tilamme tarinoita Facebookiin!

Joutsentyyny

Kirjoitamme ahkerasti tilamme tarinoita Facebookiin!